Hain tiedot perustutkintopaikoista, jonne haetaan lukion jälkeen, sekä maisterivaiheen aloituspaikoista. Mikäli paikat ilmoitettiin minimi-maksimi-välinä, valitsin maksimin. Perustutkintopaikkojen luvut tulevat yliopistohaku.fi-palvelusta,jonka antamat lukemat eivät ainakaan TKK:n kohdalla täsmää täysin.
Perusopiskelupaikkojen muodostama ei sinänsä yllätä. TKK on selkeästi suurin Aalto-yliopiston schooleista ja tämä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä.
Maisteriopiskelijoiden määrä suhteessa perusopiskelijoihin yllätti ainakin minut. Yliopiston laajuisesti jokaista kahta perusopiskelijaa kohden otetaan jo yksi maisteritason opiskelija. Ilmeisesti Bolognan prosessiin on havahduttu ainakin sisäänotoissa. Pyrin tekemään kuvat siten, että ensimmäisessä kuvassa olevat laatikot ovat pinta-alaltaan samankokoisia toisessa. Harmaat alueet kuvaavat maisteriohjelmien sisäänottoa.
Sinänsä harmi, että treemap-algoritmi ei ainakaan tietääkseni tue olemassaolevien rakenteiden kiinnittämistä, jotta visuaalinen vertailu kuvien välillä olisi helpompaa.
Erityisesti TKK:lla tähän on herätty, ja maisteriohjelmia riittää joka sormelle, varpaalle, silmälle ja korvalle.
Haluan erityisesti nostaa esille tietotekniikan koulutusohjelman sisäänottojakauman. Tikin perusopiskelijoiden sisäänottoa on kutistettu IT-laman jäljiltä reippaasti, mutta kun kerran suuri laitos opetusresursseineen on olemassa, on sitä selkeästi päätetty hyödyntää. Erasmus Mundus -ohjelmaan kuuluva NordSecMob on erillään, koska EU kuulemma vetää palkokasvin nenään, jos Erasmus-ohjelmaa erehtyy sanomaan normaaliksi maisteriohjelmaksi.
On aikaisemminkin ollut selvää, että meille tulee paljon maisteriopiskelijoita, mutta että näin paljon.
Visualisointien generoinnissa käyttämäni data löytyy täältä.
Treemapille tulee pian lisää käyttöä, kun AYY:n budjetti päästetään julkisuuteen retosteltavaksi. Esimakua löytää Kai Puolamäen tekemästä demosta valtiontalouden tuloista ja menoista.
Teknisenä kommenttina täytyy mainita, että Googlen visualisointiwidgettien embedaaminen Bloggerin blogiin oli tuskan, kikkailun ja iframejen (anteeksi maailma!) takana. Jos joku tietää elegantimman tavan, kuulen siitä mielelläni.
Jos luin oikein, olet käyttänyt maisteriohjelmissa tietona maksimimäärää opiskelijoita, joka kuhunkin ohjelmaan voidaan ottaa. Kun olin FAdCo-ohjelman koordinaattorina, tilanne oli sellainen, että kiintiö oli huomattavasti suurempi kuin sisäänotettujen opiskelijoiden lukumäärä (ja silti suuri osa hakijoista oli karsittu, yleensä riittämättömien esitietojen perusteella). Olisikin hyvin mielenkiintoista nähdä vastaava vertailu toteutuneiden sisäänottojen pohjalta, tai ehkä vielä paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden osalta.
VastaaPoistaEipä silti, maisteriohjelmien merkitys tuntuisi olevan kovastikin nousussa. Minusta oli hätkähdyttävää kuulla, että viime syksynä tietoliikennetekniikan maisteriohjelmassa aloitti (varoitus, muistinvaraista huhutietoa) 53 opiskelijaa ja tutkinto-ohjelmassa vain 52.
HH
Olet Harhaa aivan oikeassa siinä, että maisteriohjelmien sisäänotto ei ainakaan aluksi ole lähellä maksimia. Olen kuitenkin käsittänyt pisimpään toimineesta NordSecMob-ohjelmasta, että laadukkaiden hakijoiden määrä lähtee nousuun kun ensimmäiset pari vuosikurssia raportoivat takaisin kotiseuduilleen, että Otaniemessä ei oikeasti kulje jääkarhuja Otakaarella jne.
VastaaPoistaSama arviointiongelma paisuttaa TaiKin suhteellista kokoa, koska kaikilla linjoilla taataan, että yksi opiskelija otetaan vuosittain. Jos sattuu olemaan laadukkaita hakijoita, voidaan ottaa enemmän, ja olen optimistisesti arvioinut nämäkin ylärajalla, vaikka asiasta paremmin tietävät kertoivatkin, että ainakin osassa linjoista 50% maksimista on realistisin.