Löysin pari päivää sitten Tilastokeskuksen
aivan mahtavan palvelun. Tilastokeskus tuottaa joka vuosi järjettömän määrän dataa, joka jää tyhjän pantiksi roikkumaan ja jolla kukaan ei tee mitään.
Pikavilkaisulla löysin ekan mielenkiintoisen asian joka jaksaa kiinnostaa itseäni sen verran että vaivaudun vähän jalostamaan dadaa: opintoalojen jakautuminen yliopistoittain. Tilastokeskuksen data on aika karkeaa, mutta toisaalta siitä on helppo nähdä pääpiirteitä.
Ensimmäisessä kuvassa on piirrettyä treemap kaikista läsnäolevista opiskelijoista. Itseäni yllätti TTYY:n suhteellinen koko Aaltoon nähden. Olisin olettanut TTY:n olevan selkeämmin pienempi ja vastaavasti LTY:n vähän isompi. Kaikkea sitä.
On myös huojentavaa nähdä, että Suomella on vielä toivoa. Akateemiset amikset eli luonnontieteet, tekniika, lääketiede ja kauppatieteet jättävät ns. hippeilytieteet varjoonsa ja enemmistöstä yliopisto-opiskelijoita tulee yhteiskuntaa hyödyttäviä maistereita (vast).
Data on alunperin Tilastokeskukselta.
Toinen kuva kertoo vuoden 2009 sisäänottojen suhteen. Kuvat ovat samankokoisia, joten niitä vertaamalla voi löytää aloja, joilla opiskelu tapahtuu tavallista hitaammin tai nopeammin. Mikäli fukseja on vähemmän suhteessa koko pottiin kuin opiskelevia, tarkoittaa tämä sitä että opiskelijat ovat kauan kirjoilla. Tämä lähestyminen olettaa staattiset sisäänpääsykiintiöt vuosittain, mikä ei ole oikeastaan perusteltua.
Lääkiksen kohdalla kutistuminen selittyy sillä, että luvuissa ovat mukana myös jatko-opiskelijat. Kauppatieteiden tontti kasvaa, ja kaikki varmaan tietävät, että kauppiksesta viidessä vuodessa valmistuminen on merkki kognitio-, päihde tai asenneongelmasta.
Käyttämääni Google Docciin pääsee käsiksi
täältä.
.png)
